OMAKOTIYHDISTYKSEN PERÄKÄRRY, HAKETIN, KLAPIKONE JA MUUTA VUOKRAVÄLINEET SAIVAT UUDEN HOITAJAN

 

Vuokravälineiden hoitajana toimii kesäkuusta alkaen Markku Hämäläinen Punakiventie 8 B, puh 0400 838 686.

 

Kiitos Eero Harjulle pitkästä rupeamasta kylän yhteisten vuokravälineiden hoitajana. Kiitos myös kaikille tehtävästä kiinnostuneille, saimme monta yhteydenottoa.  

 

 

 

KYLÄTALKKARI

 

 

Kylätalkkarina jatkaa Markku Käyhkö heti lomansa jälkeen 5.7., soittaa voi  numeroon 041 444 0790.

Hinnoittelu muuttui 1.6. Minimiveloitus 2 h/ 15 €  ja seuraavat tunnit 7 €.

 

 

 

 

 

KEVÄÄN TAPAHTUMISTA

 

 

Toukokuun alun tapahtumalista oli pitkä, osanottajia oli kaikissa tilaisuuksissa runsaasti. Markkinat veivät voiton yli 300 kävijällä.

Huumeillassa 3.5. todettiin, että hassista liikkuu alueella. Parasta ennalta ehkäisevää työtä on toisista välittäminen ja alhainen kynnys tarttua asioihin. Vantaan nuorisoasemalta voi kysyä neuvoa ti-to klo 9-11 ja 12-13,  puh 839 36063. 

Lemminkäisen kivilouhoshanketta vastustavia asukkaita oli YVA-prosessin kuulemistilaisuudessa 6.5. enemmän kuin Seutulan VPK:n talolle mahtui. Yhtiön lisäselvitykset ja pienempi louhosalue eivät muuta sitä, että kivilouhos häiritsee kymmenien vuosien ajan asukkaiden elämään ja vahingoittaa luonnon kasvua. Pieninkin vaihtoehto tulisi vanhojen metsien suojelualueeksi otetun Riipilän vanhan metsän kylkeen. Kivipöly heikentäisi kasvustoa. Viheraluekäytävistä yhtiöllä on ilmeisesti oma tulkintansa. Näyttäisi siltä, että yhtiö ei ole vastannut vieläkään kaikkiin niihin vaatimuksiin lisäselvityksistä, joita Uudenmaan ympäristökesksus, nykyään ELY:n osana toimiva virasto, on asettanut.

Asukkaiden näkemyksen mukaan yhtiön tulkinta kiviainestarpeesta rakentuu yhtiön oman tarpeen perusteella eikä pääkaupunkiseudun kiviainestarpeen nojalla. Yhtiö haluaa saada yhtä halvalla kaiken pääkaupunkiseudulla tarvittavan kiviaineksen kuin muutkin suuret yhtiöt.  Kuljetuskustannukset ovat yhtiön kannalta ratkaiseva tekijä.

Kivistön Markkinoilla väkeä riitti lasten tapahtumaan ja markkinoillakin oli tavallista enemmän kävijöitä. Siirto koululle ja muun tapathuman yhteyteen näyttää jatkossakin hyvältä malillta.

11.5. järjestetyssä vihearlueillassa Vantaan kaupungin puisto-osaston suunnittelupäällikkö Pirjo Siren kertoi Marja-Vantaan alueen puistoista ja ulkoilureiteistä. Kenraalinpuistoa on jo alettu raivata ja joitain ulkoilureitin osuuksia on jo tehty. V.  2011 valmistuu urheilukenttä Kanniston koulun yhteyteen ja v. 2012-2014 rakennetaan puisto, johon tulee myös aktiivisen liikkujan kuntoilualue sekä pieni skeittialue. Ulkoilualueita suunnitellaan eri käyttäjäryhmille.  Marja-Vantaan keskusta-alueelle tulee aikanaan myös senioripuisto, jossa polun reunassa on kaide ja riittävästi levähdyspaikkoja. 

Petikon alueesta Keinmolanmäen länsi- ja eteläpuolella suunnitellaan pääulkoilualuetta. Sen kautta rakentuvat pidemmät ulkoilureitit.  Tämän vuoden puolella tehdään yleissuunnitelma Petikon alueen ulkoilupoluista. Myös Kivistön alueen ulkoilureiteistä valmistuu tarkempi suunnitelma ehkä jo aiemmin syyskuussa. Mahdollisesti käsittelemme  molempia suunitelmia samassa tilaisuudessa syksyllä.

Kartta-aineisto tulee  sivuillemme toukokuun kuluessa, ja uudet suunnitelmat syksyllä.

Tilaisuudessa toivottiin ulkoiluyhteyksien säilyttämistä Kivistöstä Keimola Kaiun majalle ja pohjan kunnostusta kesäkäyttöön. Lisäksi toivottiin yhteyttä Vestran tieltä Kaiun majan reiteille ja niiden yhdistämistä tulevaan Petikon reitistöön.   

Viheralueryhmä jatkaa syyskuun alussa. Kokoamme asukakiden esityksiä viitoitetuiksi poluiksi ja ulkoilureiteiksi. Kommentoimme myös käytettävissä olevia kaupungin suunnitelmia.

Yksityisen maanonmistajan suostumus viitoitetun reitin rakentamiseen on harvinaista, mutta sellaistakin tapahtuu.  Kaupungin maille voidaan nopeammin saada viitoitetttu polku. 

Keimolanmäen kaavoituksesta on valittanut Vantaan omakotiyhdistys ja rakentaminen alueella uhkaa viivästyä monella vuodella. Todettakoon, että Keimolan omakotiyhdistys on aiemmin eronnut Vantaan omakotiyhdistyksestä, kun se riitaantui Ilmailulaitoksen kanssa.  Pidimme tärkeänä keskusteluyhteyden säilyttämistä ja jatkuvia neuvotteluja lentoreiteistä.

 

Tiedote syksyltä 2009:

Luoteis-Vantaan ja eteläisen Nurmijärven asukasyhdistykset ja monet järjestöt vastustavat Lemminkäisen suunnittelemaa 70 ha kivilouhosta Riipilään.

Lemminkäinen perustelee suunnitelmaansa pääkaupunkiseudun kiviainestarpeella. Yhtiö kuitenkin liioittelee pääkaupunkiseudun kivianestarvetta. Uudenmaan liiton kiviainesselvityksestä laskettu vuosittainen tarve on pääkaupunkiseudulla 1/7 osa yhtiön ilmoitamasta. Lisäksi yhtiö ja sen konsulttifirma esittävät Hakkilaan suunnitellun kivimurskaamon YVA-raportissa, että rakennustyömailta murskaukseen kierrätettävä kiviaines kattaa n. 75 % kiviainestarpeesta. Hakkila keskittyisi kierrätettävään kiveen. Riipilän uudishankkeessa kierrätettävä kivinainesta pidetään erittäin vähäisenä tekijänä pääkaupunkisudun kivianestarpeen tyydyttämisessä. Yhtiö perustelee eri paikkoihin haluamiaan hankkeita ristiriitaisilla tiedoilla. Jos kierrätyskiven osuus olisi 75 %:a olisi 1/7:n sijaan todelline tarve alle kymmenesosan (kahdeskymmenesosa) yhtiön ilmoittamsta.Koko YVA-menettely asettuu tässä ja muuallakin kyseenalaiseen valoon.

 

Pääkaupunkiseudulla on runsaasti kiviainesta tarjolla ja sitä tullaan louhimaan kohteista, joihin suunnitellaan rakennustoimintaa. Kyse on yhden yhtiön kilpailuedun tavoittelusta tulevan Klaukkalan ohitustien ja Kehä IV:n urakoissa.

 

Asukasjärjestöjen keräämien tietojen ja luontoarvojen dokumentoinnin perusteella kaupungin suunnittelulautakunta päätti jättää oman lausuntona YVA-ohjelmaan pöydälle 21.9. ja pyytää lisäselvityksiä virkamiehiltä. Kiviainesta on lisäksi tarjolla Uudellamaalla maakunnan liiton alustavankin selvityksen mukaan hyvissä kohteissa kolme kertaa enemmän kuin on kysyntää seuraavan 25 vuoden aikana, eikä Riipilän kallioita edes mainita kyseisten kiviaineksen ottopiaikkojen joukossa. Toivomme, että Uudenmaan ympäristökeskus tekisi Lemminkäisen ja konsulttiyhtiön tiedoista riippumatoman arvion kiviainestarpeesta ja -tarjonnasta pääkaupunkiseudulla.

 

Louhosalueella on yleiskaava, joka määrittää sen metsäalueeksi. Maa-aineslain 3 §:n mukaan kaava-alueella ei saisi poiketa maan käytön tarkoituksesta, eikä häiritsevästi muttaa maisemaa. Louhos muuttaisi olennaisesti käyttötarkoitusta ja 20 metriä syvä louhos tuhoaisi pysyvästi nykyiset kalliot ja kulttuurimaisemat.

 

Louhos toimisi yhtiön mukan 20 vuotta, joka on jo sukupolven elinikä. Alueella tehtäisiin räjäytyksiä ja melu sekä kivipöly haittaisivat olennaisesti asumista. Asukasjärjestöjen keräämien tietojen ja luontoarvojen dokumentoinnin perusteella kaavalautakunta  päätti jättää oman lausuntonsa YVA-ohjelmaan pöydälle 21.9. ja pyytää lisäselvityksiä virkamiehiltä. 

 

On tärkeää, että mahdollisimman moni tutustuu hankkeeseen ja lausuu arvionsa Uudenmaan ympäristökeskukselle 2.10 mennessä ja allekirjoittaa addressin Kivistön kioskilla.