Marjalausunto 2005

KEIMOLAN OMAKOTIYHDISTYKSEN LAUSUNTO

MARJA-VANTAAN OSAYLEISKAAVASTA

1) Junarata ja liikennejärjestelyt

2) Vanhan ja uuden asuntokannan yhteensovittaminen ja aikataulutus

3) Voimalinja ja viheralueet

4) Palvelut

5) Yksityiskohtaisia asioita

Yleisesti ottaen Keimolan omakotiyhdistys kannattaa Marja-Vantaan ja Marja-radan rakentamista ja pitää tehtyä osayleiskaavaa onnistuneena. Siinä on koetettu sovittaa yhteen uusi kerrostaloalue ja kaupunkimainen tiivis omakotialue vanhaan asuntokantaan, joka on yksinomaan omakotialuetta. Rajakohtiin toivomme kuitenkin jo yleiskaavaan merkintöjä, jotka muistuttavat kaikkia osapuolia uuden miljöön luonnin merkityksestä. Vanhan ja uuden yhteensovittamisessa on koetettava paremmalla taidolla kuin mihin Martinlaaksossa oli aikanaan mahdollisuus. Suunniteltava alue on huomattavasti suurempi ja antaa mahdollisuuden sovittaa erilaisia elementtejä yhteen.

1) Junarata ja liikennejärjestelyt

Kaavasta puuttuu merkintä Lapinkylän seisakkeen/aseman paikasta. Ratahallintokeskuksen suunnitelmissa rata rakennetaan niin, että valmius aseman rakentamiseen on olemassa. On vantaalaisten asukkaiden ja veronmaksajien etu, että radassa on riittävä määrä asemia tiheään rakennettavilla alueilla ja saadaan liityntäliikenteen tarve pienemmäksi. Lapinkylän seisakkeen/aseman paikka tulee merkitä yleiskaavaan.

Marja-ratahankkeessa tulisi toteuttaa kaikki asemat samalla kertaa, myös Lapinkylän seisake, siksi se on saatava myös kaavavalmistelussa selkeästi samaan aikatauluun mukaan.

Aseman rakentamista puoltaa Kivistön aseman siirtyminen alkuperäistä lännemmäksi. Käyttäjäalueen väestömäärä on suuri, väestön jakautumista alueen kyliin kuvaavassa liitekartassa: Lapinkylän osat, Koivupää, Jokilaakso ja pääosa Kannistosta on 8 500 ja Marja-Vantaan kivitaloalueesta on siitäkin arviolta 2500 asukasta lähempänä tätä seisaketta eli yhteensä 11 000. Lisäksi etenkin Seutulassa ja siitä pohjoiseen on nopeaan tahtiin rakenteilla omakotiasutusta. Suuri osa asukkaista on potentiaalisia junan käyttäjiä. Rengaslinja yhdistää ja tulevaisuudessa länsimetron myötä myös Espoon työpaikka-alueet saadaan raideliikenteen ulottuville.

Liityntäliikenteen järjestelyssä on tärkeä ajatella asia asukkaiden näkökulmasta eli niin päin, että pääasiassa asemalle ajetaan omalla autolla ja hypätään junaan. Näin yhteys on nopea ja vaivaton. Ei tule otaksua, että liityntäbussit tulisivat olemaan ainoa yhteysmuoto. Se on realiteeteille vieras ajatus, eikä sitä tule pitää suunnittelun perustana. Siksi paikoitusalue on varattava kaikilla asemilla/seisakkeilla riittävän suureksi. Myös Lapinkylän seisakkeelle tulee varata riittävän laaja pysäköintitila (nyt ei lainkaan) ja merkitä tieyhteydet. Pysäköinnin voisi sijoittaa melualueelle, esim radan eteläpuolelle.

Junaradan täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää, että liityntäpysäköinti on kaikilla asemilla hyvin järjestetty. Esitetty ratkaisu vaikuttaa puolinaiselta. Kivistön keskustassa on varauduttava monikerroksiseen pysäköintitalon rakentamiseen. Olisi tärkeää lisätä jo alkuvaiheessa paikoitustilaa myös Petaksen ja Vehkalan puolelle, jotka eivät melualueena sovellu asuntorakentamiseen. Jos Vehkalan asema toteutuu ensin ja Petaksen joskus myöhemmin, niin Vehkalaan mitoitettu liityntäpysäköinti on aivan liian pieni ja johtaa Nurmijärven suunnalta tulevat Kivistön paikoitusalueille. Ilman pysäköintitaloa Kivistön paikoitusalue täyttyy jo paikallisesta käytöstä.

Riipiläntien ja Tikkurilantien liittymäjärjestelyt tulee mitoittaa suuren liikennemäärän mukaan.

Meluesteet Hämeenlinnantiellä: Onko kaavassa varattu riittävästi tilaa meluesteiden rakentamiselle? Perusratkaisuna tulisi pitää maavallia. Moottoritien risteysalueiden ja Siltojen kohdat ovat ongelmallisia, ramppien lisäksi on varattava riittävät alat meluesteiden rakentamiselle. Tämä koskee etenkin Kivistön nykyisen omakotialueen pohjoisreunaa ja sen pohjoispuolista aluetta. Majtorp on tällä melualueella.

Jos asuntokaavoitusta tulee myös vanhalle Keimola moottorirata-alueelle, on siinä huomioitava moottoritien meluesteet.

Yleisesti olisi tarkasteltava myös keskeisiä läpikulkuteitä niin, että niiden ja asutuksen väliin jäisi ohut asutusta rauhoittava viherkäytävä. Tällaisia ei ilmeisesti Vantaalla liiemmin harrasteta, naapurikunnista sellaisia löytyy.

Yhteys Hämeenlinnantieltä Vanhalle Nurmijärventielle olisi syytä rakentaa uudelleen ja piirtää kaavaan tavalla, joka sallisi viherkäytävän jatkumisen yhtenäisenä ilman tämän liityntätien ylitystä.

Hämeenlinnan moottoritien vierustielinjaukset ovat hyvät. Moottoritien läntisen tieyhteyden avaaminen olisi ajoitettava jo Petaksen /Vehkalan alueen käynnistymiseen ja Kehä III:n laajennushankeen yhteyteen.

Ei tule luoda läpiajotietä Aluman tasalta Riipiläntielle. Kartanon alueelle P2 on suunniteltu ratsastus ja kahvilatoimintaa. Tälle yleisalueelle kulku pitäisi olla myös Riipilantien suunnasta. Kulkureittejä ei silti saisi yhdistää yhtenäiseksi läpikulkutieksi.

Raskaan liikenteen pysäköintitilat on otettava huomioon. Saattaa olla tarkemman asemakaaan asia, miten alueita erotellaan, mutta yksi pysäköintialue voitaisiin merkitä esimerkiksi Kivistön aseman tai Marja-Vantaan kerrostaloalueen kohdalla Riipiläntien eteläpuolelle. Soveltuisiko C-alue tähän käyttöön?

2) Vanhan ja uuden asuntokannan yhteensovittaminen ja aikataulutus

Vanha ja uusi asuntokanta on sovitettava toisiinsa ja kaavassa on ollut pyrkimystä tähän suuntaan. Kerrostaloalueen korkeudesta ei ole tietoa, joten mitä korkeampaa rakentaminen on, sitä tärkeämpää on, että A-alueen reunat merkitään A2:ksi. Seuraavassa joitain tarkenmnuksia:

Viheralue Marja-Vantaan kerrostaloalueen ja Kivistö/Kannisto omakotialueen välillä jää uudessa versiossa liian ohueksi. Jos jää näin ohueksi, on A1 asuntoalue pohjoisreunaltaan merkittävä A2:ksi, joka sallii pienkerrostalot. Martinlaaksossa toteutunutta rakentamistapaa on vältettävä.

Kivistön koulun ja kirkon sisältävät C-alueet rajautuvat suoraan omakotiasutukseen. Aiemmin C-alueen pohjoisosaan on kaavailtu asutusaluetta ja pientä puistikkoa. Asutus tulisi toteuttaa tasolla A2 ja sijoittaa viherkäytävän jatke uuden ja vanhan asuntokannan väliin. Nämä tulisi merkitä myös kaavaan. Tarkoituksena olisi muodosta viherkäytävä Marja-Vantaan keskiosan kerrostaloalueen pohjoispuolelta Hämeenlinnantien yli Petakseen ja Keimolan ulkoilualueille.

Marja-Vantaan kerrostaloalueen ja Åbyn teollisuusalueen rakentaminen on syytä sovittaa jokimaisemaan. Marja-Vantaan osalta tämä merkitsee, etteivät ensimmäiset talot tälläkään suunnalla saisi olla korkeita. A2 olisi saatava reunimmaisen alueen merkiksi. Åbyn teollisuusalueen ja jokirannan välille on varattava maisemoiva viheralue ja se tulee ulottaa kulkemaan teollisuusalueen pohjoisreunaa pitkin.

3) Voimalinja ja Viheralueet

Viheralueiden toteutuksen tulisi vastata sekä asukkaiden tarpeita että alueelle nähtyjä maisema-arvoja.

Voimalinja on piirretty kulkemaan Marja-Vantaan alueen halki. Voimalinja mastoineen laskeutuisi Lapinkylän mäestä Vantaanjoelle Riipiläntien itäpuolisen maisemarinteen halki ja Katriinan sairaalan kohdalla joenrantaan. Eli se kulkee suoraan jo nykyisin käytössä olevan hiihtoreitin suuntaisesti Lapinkylän mäestä Vantaan joelle ja jokirantamaisemassa itään. Se näkyisi siis kilometrien matkalta myös lähestyttäessä Katriinan jokivartta etelän suunnalta. Tämä reitti on siis jo nyt talvisin ahkerassa käytössä. Lisäksi jokiranta on kaavassa tulevaisuuden ulkoilureittinä. Molemmat eli linja ja ulkoilu eivät samaan tilaan mahdu. Lentokentän läheisyyden ei tule antaa mielikuvaa, että alueelle voidaan tehdä mitä hyvänsä. Koneiden äänet ovat kuitenkin satunnaisia ja viikonloppuisin liikennettä on suhteellisen vähän.

Koko Vantaanjoen varsi on tässäkin kaavassa merkitty maisemallisesti merkittäväksi ja se on Katriinan kohdalta Vantaan yksi hienoimmista perinnemaisemista. Vantaanjokilaakson maisema näkyy Riipiläntieltä molempiin suuntiin. Sillä on kaupungille oma pr-arvonsa jo Königstedtin reitin takia. Tärkeintä kuitenkin on, että alue on asukkaiden virkistyskäytössä. Talvella alueella on epäviralliset hiihtoreitit, siis hyvin aukihiihdetyt ladut, alueen suurimmat pulkkamäet kohdassa, jossa linja laskisi jokilaaksoon. Kävelyreitit kulkevat moottorikelkkajäljissä ja jokiuomassa. Voimalinja tuhoaisi maisema-arvot ja olennaisesti heikentäisi alueen ulkoilukäyttöä.

Voimalinjojen rakentaminen alueen halki on Erityisen Kriittinen Hanke!

Lisäksi kapeaa viherkäytävää Kannistosta Katriinan kohdalle Vantaanjokilaaksoon käytettäisiin voimalinjan reittinä. Ulkoilureitti menettää rentouttavan arvonsa, jos sitä pitkin tulee kulkea suuren voimalinjan alla. Kaavassa nämä käyttötarkoitukset on selvästi erotettava toisistaan. Lisäksi tämä linjaus kulkee uuden omakotialueen halki aivan asutukseen rajautuen. Tämä ei vastaa asukkaiden alueesta nyt ostohetkellä saamaa kuvaa. Voimalinja tulee sovittaa maastoon myös Kanniston pohjoisreunalla, jos se on lainkaan tarpeen vetää sinne.

Omakotiyhdistys esittää, että selvitettäisiin maanalaiset linjavaihtoehdot. Vaikka ne ovat kalliimpia, on verrattava arvoja. Myös vaihtoehtoiset reitit tulisi kartoittaa. Yhtenä vaihtoehtoina olisi piirtää voimalinja radan viereen sen eteläpuolelle ja edelleen radasta pohjoiseen Marja-Vantaan kerrostaloalueen itäpuolisen puistoalueen kautta uuden alueen keskelle, josta se olisi jaettavissa edelleen pienempiin väyliin. Radan vieressä kulkeva linja ei tekisi lisäaukkoa seudun maisemaan. Myös Kanniston ulkoilualueen kannalta tämä olisi hyvä vaihtoehto. Kerrostaloalueen itäpuolista puistoa tulisi riittävästi laajentaa, jotta asutus ei tulisi linjaukseen kiinni.

Kanniston ulkoilualueen kannalta kaavassa esitetty linjaus on tuhoisa. Jos se sinne päätetään tuoda, niin eikö linjaa voitaisi vetää niin, että se toimisi vain lännestä käsin Kivistön suuntaan joko yhdensuuntaisena tai tähän uomaan tehtäisiin paluulenkki. Esimerkkien ideana esityksessämme on, että on olemassa vaihtoehtoisia reittejä, joissa maan käyttötarkoitukset voidaan pitää erillään ja siten luoda myös ulkoilualueita. Reitit on pikatahtiin selvitettävä.

Sähkönjakelun varmistamisen nimissä, etenkin kun siihen on muitakin keinoja kuin esitetty, ei voida sivuuttaa muita arvokkaina pidettäviä näkökohtia. Kaupungin on vakavasti punnittava mitä arvoja kaavapelissä ratkotaan.

Viherkäytävä Marja-Vantaan kerrostaloalueen pohjoispuolitse Kirkon kohdalta Petikkoon ja Keimolan kaiun majalle on olennainen ulkoiluyhteyksien kannalta. Tätä tukevat kevyenliikenteen yhteydet Hämeenlinnantien poikki tulee yhdistää viherkäytävään. Onko silta mahdollista rakenmtaa Marja-Vantaan kivitaloalueen pohjoispuoleisen ja Kirkon tasalla kulkevan viherkäytävän jatkona ja halki moottoritien länsipuolisen osan? Tai miten pohjoisempi silta ja toisaalta etelämpää kulkeva silta ovat yhdistettävissä viherkäytävään ja ulkoilureittiin? Marja-Vantaalta on rakennettava selkeä yhteys Petikon ulkoilualueelle ja toisaalta Keimolan ulkoilualueelle. Keimolan omakotiyhdistys on nyt talkoovoimin ja Martinlaakson aluetoimikunnan rahoituksella luonut ja ylläpitänyt latuyhteyttä Kivistön koululta Keimolan Kaiun laduille. Vastaava virkistysreitti olisi merkittävä kaavaan Hämeenlinnantien länsipuoleiseen osaan..

Kanniston ja Kivistön pohjoispuolisen ulkoilualueen VL merkinnän lisäksi tulisi varata jalkapallokenttää varten VU-alue. Myös maauimala-varaus edellyttäisi VU-merkintää. Maauimalalla olisi käyttöä, Länsi-Vantaalla ei ole lainkaan kesäajan uintimahdollisuutta, kun hallit ovat kiinni. Maauimala on kesällä viihtyisämpi kuin halli.

Hämeenlinnantien ja Vanhan Nurmijärven yhdistävän Kivipellontien viereen on selkeämmin varattava tila viherkäytävälle ja niin, ettei tällä osuudella ole yli- tai alikulkua.

Koivupään asemakaavassa on kävelyreitti halki nykyisen Koivupään länsipuolen mäkisen metsäalueen. Se tulee merkitä myös yleiskaavaan viherkäytävänä.

4) Palvelut

Kannatamme sen verran suppeampaa ostoskeskusta, että Kirkon nykyisellä tonttikohdalla C-merkintä korjataan merkinnäksi A2.

Koulujen koot ja koulupalvelut (pelikentät yms.) on mitoitettava riittävän laajoiksi. Kokemukset alueella kertovat minimiin tai sen alle jäävästä koulurakentamista. Onko siis kouluja merkitty maksimiasukaslukuun nähden riittävä määrä?

Uimahalli tulisi merkitä alueelle, sisältyykö tehtyihin tilalaskelmiin Riipiläntien eteläpuolisella P1 alueella?

5) Yksityiskohtaisia asioita

Maakuntakaavasta poiketen maisema-alueen merkintä on jätetty pois Koivupään kohdalta ja se on siinä vain joen itärannalla. Ilmeisesti asia perustuu junaradan vanhaan linjaukseen. Koivupään itäpuoleinen metsikkö (luonto on tutkitusti erityisen monimuotoinen ja sisältää harvinaisuuksia) ja peltoalueet Kesäheinän suuntaan ovat myös vanhassa yleiskaavassa maisemallisesti arvokkaita alueita. Metsikön ja rannan

väli on kunnostettavissa ulkoilureitin tullessa maisemaksi. Maisema-alueen merkintä tukisi velvoitetta.

Vanhan Nurmijärventien osuus: Jos tien leveämpi piirtäminen osayleiskaavaan tarkoittaa: leveä jalankululla varustettu, kapea ei jalankulkua, niin vanhalle Nurmijärventielle on piirrettävä Hämeenlinnantielle asti leveämpi tieosuus.

Koivupään kaakkoiskulmasta kevyenliikenteen yhteys merkittävä suoraan rantaan, n 200m matkalta puuttuu. Kyse on pääsuunnasta etelään ja itään päin, eli koulumatkoista, Vantaankoskelle, Martinlaakson suuntaan, työmatkapyöräilystä ja asioinnista. Yhteys on tasaista maata, pohjoisempi ja kiertävä yhteys kulkee mäen yli.

Lopuksi

Esillä on monia kohtia, joista voimalinjan muutos vaatii varmaankin pisimmän muutosajan. Jos Marja-Vantaa etenee nyt näkyvään tahtiin, ei näillä esityksillä hanketta hidasteta, eikä se suinkaan ole tarkoituksemme. Omakotiyhdistys on kannattanut alueen rakentamista ja on valmis neuvottelemaan vaihtoehdoista, jotta nopein kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu löydettäisiin.

Vantaalla 13.12. 2005

Keimolan Omakotiyhdistys

Rauno Saarela Taisto Kovanen

puheenjohtaja varapj.