Lausunto Kehäradan asemakaavasta
Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnitteluyleiskaavasuunnittelija Markku Immonen
KEIMOLAN OMAKOTIYHDISTYKSEN lausunto KEHÄRADAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 701100 KA 297/2007/122
Lapinkylän seisake – varaus pysäköintialueineen puuttuu.
Keimolan omakotiyhdistys pyytää kaupunkia ottamaan huomion Lapinkylän seisakevarauksen edellyttämät maankäytön tarpeet. Tämä tarkoittaa sekä kulkua seisakkeelle että pysäköintitilaa. Asemakaavan ei tule estää seisakevarauksen myöhempää käyttöönottoa.
Esityksemme tähtää siis pidemmälle tulevaan, eli Marja-Vantaan osayleiskaavan muutokseen. On mahdollista, että rakentamisen vaiheissa tulee muutakin täydentävää tarkentamista. Toivomme, että esityksemme Lapinkylän seisakkeen rakentamisesta voidaan ottaa uudelleen esille sopivassa vaiheessa. Esitämme perusteluna seuraavaa:
Seisakevaraus ei jostain asukkaille tuntemattomasta syystä sisältynyt Marja-Vantaan osayleiskaavaan. Kuitenkin asukkaille oli syntynyt jo ikään kuin itsestään selvä kuva, että seisakevaraus tulee osayleiskaavaan. Ratahankkeen ympäristöselvityksissä seisake oli piirrettynä joka karttaan, ja ympäristöselvitystyön julkisissa keskusteluissa oli moneen kertaan puhuttu seisakkeesta Vantaan kaupungin edustajien kuullen. Seisakkeesta tiedettiin, että se olisi toisen vaiheen rakennushanke. Se kuuluisi siten yleiskaavaan, jonka tulisi olla mahdollistava asiakirja. Nyt osayleiskaavasta on tullut estävä asiakirja.
Omakotiyhdistys esitti marraskuussa 2005 kaavoitusvirkamiesten kanssa kartan ääressä käydyssä neuvottelussa (paikalla Kallaluoto, Immonen, Koskivaara) kysymyksen, että tarkoittiko tietty merkintä seisakevarausta. Se ei Immosen mukaan sitä tarkoittanut, mutta hän katsoi, että seisakevaraus voitaisiin tehdä radan suoralle osuudelle, ei mutkakohtaan eli Riipiläntien itäpuolelle. Immonen antoi ymmärtää, että esitys oli ikään kuin teknisesti vain kömmähdyksenä jäänyt piirtämättä siihen. Mitään kriittistä näkökohtaa tai estettä seisakkeelle Immonen ei tuossa tilaisuudessa eikä kukaan muukaan Vantaan puolelta esittänyt. Ihmettelimme toki jälkeenpäin asiaa, että se saattoi puuttua, mutta käsitimme keskustelun perusteella, että se tulisi kartalle jo virkamiesvoimin. Varmuuden vuoksi vielä perustelimme lausunnossamme seisakkeen laittamista osayleiskaavaan (alla ote lausunnostamme).
Kysymme kaupungilta, onko seisakevaraus jätetty pois Marja-Vantaan osayleiskaavasta virkamiespäätöksellä vaiko lautakuntavaiheessa? Suhteessa ratahallintokeskuksen piirustukseen ja asukkaiden ilmaisemaan tahtoon se on jätetty pois.
Olimme jo aiemmin tuoneet esille ja uudelleen lausunnossamme osayleiskaavaan, että käyttäjämäärälaskelmat tulee tehdä lähialueen erityispiirteiden mukaan, eikä kuten Kannelmäessä, että piirretään harpilla kilometrin säteellä ympyrä. Erityispiirteenä tässä tarkoitamme Lapinkylästä, Kannistosta ja Seutulasta Riipiläntietä pitkin tulevaa käyttäjäkuntaa, joka vaihtaisi bussista, henkilöautosta, moposta tai pyörästä junaan tai tulisi kävellen. Henkilöautosta vaihtaminen on erittäin nopea. Kävellen voidaan kulkea pitkiäkin matkoja, jos jatkoyhteys on nopea, tämän tietää VR esimerkiksi pääradan varrelta. Lisäksi Kivistön asema on jatkuvasti siirtynyt länteen päin, joten Marja-Vantaan kivitaloalueen itäisen osan asukkaat tulevat käyttämään Lapinkylän seisaketta, jos sellainen rakennetaan. Ei tule otaksua, että liityntäbussit tulisivat olemaan ainoa liityntämuoto. Se on realiteeteille vieras ajatus. Siksi paikoitusalue on varattava kaikilla asemilla/seisakkeilla riittävän suureksi.
Käyttäjämäärät Kannistosta, Lapinkylästä, Koivupäästä ja itäisestä Marja-Vantaasta tulevat aikanaan ylittämään seisakkeen rakentamisen kynnyksen. Nykyisen Marja-Vantaan osayleiskaavan perusteella ei kuitenkaan voida ryhtyä toimiin, vaikka kynnysarvot ylittyisivät, ellei osayleiskaavaa muuteta. Siksi seisakkeen pois jättäminen oli turha toimi. Tällainen suunnittelu tuo kustannuksia ja on joka tapauksessa vastoin kuntalaisten tahtoa. On erikoista, että jos ratahallintokeskus on valmis seisakevaraukseen, että Vantaan kaupunki ryhtyy toimiin asukkaitaan vastaan.
Yksinomaan Kivistön asemaan tukeutuva ratkaisu toimii vain kauppakeskuksen asiakaspyydyksenä. Kun kaupunki ei harkitse muuta vaihtoehtoa edes pitkän aikavälin varauksena, eli että seisake otettaisiin käyttöön asukasmäärän kasvaessa, niin ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin, että asemakaavan laadinnan ajattelutapa on liike-elämälähtöistä eikä asukaslähtöistä.
Seisake tulisi lentomelualueelle ja se olisi juuri sellaista käyttöä, johon tämä maa-alue hyvin sopisi, siellä käydään, ei oleskella. Lähialueellahan jopa asutaan, joten ei melualueraja voi olla seisakkeen rakentamisen este.
Osayleiskaavan muutoksella eli kaupungin päätöksellä seisakkeen rakentaminen voidaan tulevaisuudessa tehdä mahdolliseksi. Toivottavasti asemakaavavaiheessa voidaan varautua pitkän aikavälin tarpeisiin.
Keimolan omakotiyhdistys ry
Rauno Saarela Taisto Kovanen
yhdistyksen puheenjohtaja yhdistyksen varapuheenjohtaja
© Keimolan omakotiyhdistys
