Ajankohtaista
Omakotiyhdistyksellä on oma piste Kivistön kyläjuhlilla la 13.9. klo 11-15, Aurinkokiven koulun pihalla, tule keskustelemaan ajankohtaisista asioista
Kylien tunnistamisvisa, valokuvat ovat nyt helpompia kuin viime vuonna, palkintona parhaalle tietäjälle ateria kahdelle Balkan Grillistä
Lapsille kävynheittoa, ämpäriin kävyn saaneille palkintona lakua.
Aloite Vantaan kaupunkiympäristölautakunnalle 27.8. 2025: Asemakaavatyötä tulisi vauhdittaa vanhoilla asuinaleulle, ei vain luoda uusia
Vantaan kaupunki on vuoden 2020 yleiskaavatyössä pitänyt tavoitteenaan luoda Vantaalle uusia ja vanhaa täydentäviä pientaloalueita. Asemakaavoitustyössä on nähtävissä, että kaavoitusresurssit menevät pääosion kerrostaloalueiden rakentamiseen ja pientaloalueiden osalta yksinomaan uusien alueiden kaavoitukseen.
Vanhoja omakotialueita asemakaavoitettiin Vantaan luoteisosassa vielä 2000-luvun alussa, viimeisinä Koivupään ja Kannisto II kaavat. Asemakaavoitus näytti jatkuvan muiden kylien asemakaavoitukseen. Lapinkylän asemakaava (Santakuopantien lähialueet) eteni vuonna 2005, mutta hanke keskeytettiin ilmeisesti v. 2006, vaikka se oli saanut ministeriötä rahoitusta asukkaiden osallistumisen kokeiluun ja alustava kaavaluonnos oli jo esitelty asukastilaisuudessa. Tuolloin kaavoitusprosessin keskeytyksen syynä olivat MarjaVantaan ja Leinelän kaavoitushankkeet, joihin kaavoitusresurssit sitten jatkossa suunnattiin.
Asemakaavoitustyö vanhoilla asuinalueilla päättyi siten ainakin Luoteis-Vantaalla, vaikka odotuksia asemakaavatyön jatkamiselle oli. Asukkailla on edelleen tarvetta saada suuret tontit pilkottua ja rakennettua talot lapsille tai olisi myyty tontteja ja kunnostettu vanhaa asuntoa. Lapsille kaavoitetut talot mahdollistaisivat ikääntyneiden itsenäisen asumisen tutussa ympäristössä. Rakennuslupia ei ole saatu poikkeusluvallakaan tontin lohkomiseen lasten taloille.
Yleiskaavan varassa olevalle alueelle ei ole käytännössä saatu rakennuslupia, koska kantatilan mukaan laskettu rakennusoikeus on yleensä jo käytetty. Asemakaavoituksen resurssien ohjautuminen vain uusiin kasvukeskuksiin herättää kuntalaisissa ihmetystä ja voimakkaampiakin tunteita. Ehkä asukasilloissa tämä tunnelma on välittynyt myös kaupungin virkakunnalle.
Omakotiyhdistys esittää, että kaupunki hakisi ratkaisua pulmaan, esim. vahvistaisi asemakaavat nykyisin asutuille tonteille ja jättäisi laajemman asemakaavatyön myöhemmäksi.
Asuttujen alueiden piiriä voi toki samalla täydentää, mutta tulevien vuosikymmenten päähän ulottuvia tarpeita varten tehtävän kaavoituksen ei pitäisi antaa hidastaa suppeampien osa-asemakaavojen laatimista. Yleiskaavaan voidaan jättää tulevaisuuden kannalta avoimet alueet. Vanhoja omakotialueita ei kuitenkaan tulla poistamaan, joten niiden aseman voisi vahvistaa asemakaavalla.
Sitten kun joskus tulevaisuudessa kaupungilla olisi resursseja laajempaan asemakaavatyöhön myös Lapinkylän, Seutulan, Männikön, Reunan, Kiilan, Keimolan, Vestran ja Luhtaankylän suunnille, voitaisiin näille alueille laatia laajempaa aluetta koskevat asemakaavat.
Kaupungin näkökulmasta Vantaalle saataisiin lisää asukkaita ja veronmaksajia
Voisitteko te kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä ja voisiko puolueenne valtuustoryhmä yrittää suunnata kaavoittajien työpanosta enemmän vanhojen asuinalueiden asemakaavoitukseen?
Suurjännitelinja Lapinkylässä, Kannistossa ja Kivistössä, 21.8.2025
Vantaan Energia valmistelee suurjännitelinjan rakentamista Lapinkylässä Kiilan Hanskallion suunnalta Vantaanjoen rantaan ja nousee Lapinkylässä Vantaanjokirannan suojellusta maisemasta Katrinebergin kartanoa vastapäätä etelään Lapinkylän läpi Kannistoon. Linja kulkee nykyisten asuinalueiden läpi Lapinkylässä ja Kanniston ja Kivistön pohjoispuolella asutuksen vierestä ja kaavaillun virkistysalueen keskeltä. Uusi Rauhalanlaakson asuinalue tulisi voimalinjan viereen sen länsipäässä.
Vantaan Energia toimii Vantaan vuoden 2020 yleiskaavan mukaisesti. Reitti selviää tarkemmin Vantaan karttapalvelun sivulta, jossa kaavaa saa suurennettua
. Voimalinja on merkitty katkoviivalla, jossa on välillä z-kirjain.
Kivistön ja Keimolan omakotiyhdistys vastusti yleiskaavalausunnossaan v. 2019 voimalinjan nykyistä linjausta ja esitti linjan vetämistä Kiilan ja Reunan pohjoispuolisen suuremman linjan viereen josta, tai sitten 440kV:n linjasta, sen voisi vetää Hämeenlinnantien sivusta Keimolan sähköasemalle. Tämä voisi parantaa energiayhtiön tavoittelemaa käyttövarmuutta. Kivistöön sähkö tulee Keimolassa olevalta sähköasemalta, jonne suurjännitelinja tulee Hämeenlinnantien sivuitse Kehä III:n tasalta.
Yleiskaavaa voi olla vaikea muuttaa, mut voimalinjahankeen aikataulusta ei ole tietoa ja se saattaa olla pitkän aikavälin hanke. Siinä on kyse huoltovarmuuden parantamisesta, ei siis puuttuvasta tai puutteellisesta syöttölinjasta.
Toisena ja ehkä helpommin toteutettavana vaihtoehtona voisi olla maakaapelointi.
Jo yleiskaavan valmistelun vaiheessa (kaupungin selostus yleiskaavasta) viitattiin yleisesti maakaapelointiin myös voimalinjojen osalta ja nyt niitä ovat toteuttaneet mm. Caruna Espoon Kivenlahdessa ja Helen Vanhankaupungin lahdelta Länsisalmeen. Ilmeisesti Tanskassa kaikki alle 150 kV linjat tehdään maakaapelointina.
Maakaapelointi mahdollistaisi voimalinjan vetämisen asutuksen lähellä ilman, että se haittaisi liiaksi asumista ja ulkoilua. Sen hinta on kuitenkin kaksin tai kolminkertainen ilmakaapelointiin verrattuna, mutta matka Lapinkylästä Keimolaan on melko lyhyt.
Lapinkylässä maakaapeloinnin voisi vetää helpommin rakennettavaa ja siten halvempaa reittiä Vantaanjoen eteläpuolella Riipiläntien ali Forsbackantien sivusta Kanniston pohjoispuolisille pelloille ja sieltä Keimolan sähköasemalle. Tämä edellyttäisi yleiskaavan osittaista muutosta. Olisiko se mahdollista toteuttaa ja vielä mahdollisesti Vantaan Energialle sopivassa aikataulussa, jos se kiinnostuisi sille juuri esittämästämme uudesta linjauksesta?
Omakotiyhdistys on selvittämässä, olisiko kaupungilla ylipäätään keinoja ohjata energiayhtiötä maakaapelointiin koko matkalla Seutulan pelloilta (Hanskallion suunnalta) aina Hämeenlinnantien sähköasemalle, oli reitti sitten mikä hyvänsä.
Voit ottaa yhteyttä omakotiyhdistykseen ismo.pohjantammi(at)gmail.com tai 050 5613426
Kuluttajansuojalaista
Lakimies Kristel Pynnönen-Andersson kertoi vuosikokouksessamme 26. 3. kuluttajansuojalain merkityksestä korjausrakentamisessa ja tuotehankinnoissa. Tässä joitain huomioita illan alustuksesta.
Jos et tunne yritystä, kannattaa varmistaa, että kyseessä todella on yritys, koska kuluttajansuoja ei muutoin päde. Kuluttajan puolestaan tulee olla yksityishenkilö, joten asunto-osakeyhtiö ei voi vedota kuluttajansuojalakiin, vaan tällöin toimitaan kauppalain puitteissa.
Kuluttajansuojalaki antaa turvan virheellisissä ja myöhästyneissä toimituksissa. Urakaan tai tuotteen on vastattava sovittua, joten sopimuksen laadinta on tärkeä vaihe. Jos virhe tai puute ilmenee, niin takuuseen voi vedota, mutta kuluttajalla on joka tapauksessa oikeus olettaa, että tuote kestää sille tyypillisen ajan. Kilpailu- ja kuluttajaviraston nettisivulla on ohjeellisia aikoja tuotteiden kestävyydelle.
Vian ilmetessä kannattaa tehdä virallinen reklamaatio yritykseen, jossa yksilöidään perusteet muutosvaatimukselle. Täten voi myös jälkikäteen todeta, että asiasta on ilmoitettu ajoissa. Kotimyynnissä on aina 2 viikon peruutusaika, jolloin sopimuksen voi purkaa.
Jos yrittäjän kanssa ei pääse neuvotteluteitse eteenpäin kannattaa ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan ja sen jälkeen kuluttajariitalautakuntaan. Myös ulkomaisten yritysten tilanteessa tämä on toimiva tie etenkin, jos on kyse EU:n alueesta.
Kylätalkkari edelleen haussa, Palveluja nuorilta 4H-yrittäjiltä
Olemme toukokuusta alkaen koettaneet saada työhallinnosta uutta omakotitalkkaria eli kylätalkkaria, mutta tällä kertaa emme ole saaneet. Etsimme edelleen uutta omakotitalkkaria.
Siksi kysymme nyt alueemme asukkailta: Löytyisikö alueeltamme palkkatukityön ehdot täyttävä henkilö, jota työ voisi kiinnostaa. Henkilön tulee olla ollut työttömänä 24 kk edellisen 28 kk:n aikana. Omakotitalkkarilta edellytetään myös omaa autoa, jotta tehtävän voi suorittaa. Työaika 26h/ viikko, työsuhteen kesto on 10 kk, palkka noin 1600€/kk.
Kun omakotitalkkarin palvelua ei nyt ole tarjolla, niin pyysimnme 4H:n yrityspuolelta listan nuorista 4H-yrittäjistä, jotka voisivat toimia alueellamme.
Nuoret 4H-yrittäjät tarjoavat kohtuuhintaisia (noin 20-25/h) pihatyö- ja siivouspalveluja ja monia muitakin palveluja. Yritysten palveluista tarkemmin sivulla -> Alueella toimivat yritykset
Kivistö-kirja
Yhdistyksemme myy Jukka Hakon toimittamaa Kivistö-kirjaa hintaan 25€, sisältää kotiin toimituksen. Ota yhteyttä ismo(at)pohjantammi.fi, tai soita 050 5613426.
Jouluvalot Kivistössä Safiirin- ja Topaasinaukioille
Kivistön keskustaan tulee 20 aukioiden pylväisiin kiinnitettyä koristevaloa, jotka jäävät paikoilleen myös seuraaviksi jouluiksi.
Kivistön ja Keimolan omakotiyhdistys on osallistunut MarjaVerkon kokoamaan hankkeeseen, jolla jouluvalojen hankinta rahoitettiin.
Mukana on alueen rakennuttajia, paikallisia yrityksiä ja järjestöjä, mm. Lions Clubin järjestöt Rubiini ja Vantaankoski, KiVa eli Kivistön alueen Vanhempainyhdistys, Martat, Vantaankosken seurakunta, K-Market Kivistö ja Verhoomo Ulla Lehto.
Vantaan kaupunki kiinnitti koristeet ja teki sähkötyöt.
Koko lista lahjoittajista ja tapahtumasta haulla ”Kivistön jouluvalot”, mm. Vantaan kaupungin sivu ja MarjaVerkon facetapahtuma.
Eko-keräyspisteistä asukasjärjestöjen kirjelmä
Alueen asukasjärjestöt ovat 9.11. 2022 esittäneet Rinki Oy:lle toiveen saada uusi eko-keräyspiste alueellemme, koska tarve kasvaa koko ajan ja esim. pahvisäilöt tyhjennetään jo joka toinen päivä.
Esitämme myös muovin keräyksen aloittamista Kanniston ja Männikön keräyspisteellä. Lipunkantajantien pisteelle tuotiin erillinen kontti muovin keräykseen. Muista toiveista mm: kierrätyspisteitä tulisi siivota useammin kuin joka toinen viikko ja metallinkeräyksen suuaukko suuremmaksi. Odotamme Rinki Oy:n vastausta.
Allekirjoittajina ovat Kivistön ja Keimolan omakotiyhdistys, Seutulan kyläyhdistys, Koivupään kyläyhdistys ja MarjaVerkko.
Puutarhapalstat
Omakotiyhdistys hallinnoi Vantaan Kaupungin omistama Kivistön Kvartsijuonenpuiston puutarhapalstoja. Palstat on nyt jaettu vuodelle 2021, jonossa on edelleen neljä, mutta voit ilmoittautua jonoon, paikkoja tulee kuitenkin ajan mittaan avoimeksi: ismo(at)pohjantammi.fi.
Kivistö kertomuksina – elämänmakuista historiaa
Keimolan omakotiyhdistys on mukana MarjaVerkon vetämässä historiahankkeessa.
Kutsumme alueen asukkaita muistelemaan, millaista oli elämä Kivistön alueella ennen vanhaan. Aikaraja muistelulle on väljä, tuoreetkin muistot ovat tervetulleita. Tarkoituksena on koota nykyisten ja tulevien sukupolvien iloksi nettiin jaettavaksi Kivistön muistoarkisto, johon kerätään valokuvia ja haastatteluja sekä kaikenlaisia lyhyitä muistumia alueeltamme.
MarjaVerkko on avannut Facebookiin kaikille aiheesta kiinnostuneille avoimen keskusteluryhmän, jossa voi vapaasti jakaa omia muistoja ja valokuvia www.facebook.com/groups/Kivistokertomuksina.
Katso myös Keimolan omakotiyhdistyksen facebook-sivut.
